Kesä alkaa sit olla lusittu. No josko sitä nyt vielä tuonne elokuun loppuun kestäisi. Pikku hiljaa oon palaillu maanpinnalle retriitti fiiliksistä. Ja voi vitsi kun on hyvä olo. En muista että olisi ollut näin suuri rauha ja ilo sisällä ku mitä nyt on. Ja ei ole edes erityistä syytä, se on kyllä vähän hämmentävää. Mutta tietty myös tosi ihanaa!
Huomenna pääsen lomailemaan pariksi päiväksi Jyväskylään ja se on erittäin tervettullutta vaihtelua tällä hetkellä. Sain kivasti kyydinkin kun Jarkko kavereineen on menossa ralleihin, säästää pitkän pennin kun ei tarvi yksin ajella. Kiva nähdä Seijaa ja poikia ja ihana mennä vaan olemaan.
Harjoittelu on ollut nyt säännöllisempää retriitin jälkeen, olen saanut itseni matolle lähes päivittäin. Edes tekemään niitä auringon tervehdyksiä. Ja olosta kyllä huomaa että olen päässyt sinne matolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti