keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Kevättä kohden

Kevät lähestyy hurjaa vauhtia ja sain aikaiseksi sitten kevät flunssan. Eilen hihhuloin 10 tuntia kuumeisena töissä ja sit pyörin yön sängyssä ihan pihalla. Tänään jo vähän helpompi olo onneksi.

Valoa on alkanu tulla elämään ja oon vihdoin antanut sille myös tulla. Eeron kanssa ollaan päätetty että muutan sen luokse asustelemaan ja se tuntuu tosi hyvältä. Elämä alkaa olla raiteillaan siltä osin.

Maanväen kanssa on vielä tekemistä mutta sekin on alkanut näyttämään parempia kasvoja, nettimyynti on kasvanut mukavasti ja myymäläänkin löytää jatkuvasti uusia asiakkaita.

Kevään lämpöä kaikille!!

perjantai 2. tammikuuta 2009

Uusi vuosi

Pitkä aika on mennyt edellisestä kirjoituksesta, ja niin paljon on ehtinyt tapahtumaan. Elämä pyörittelee suuntaan jos toiseen ja pienen ihmisen sydän on ihan ihmeissään kaikesta.

Joogaharjoitus on hukassa ja sen myötä myös energiat on ihan loppu. Tuntuu kuin olisi suuren suurella suolla, joka askel upottaa aina vähän syvemmälle.. Isoja asioita on noussut käsiteltäväksi ja niiden kanssa painiessa on itketty yksi jos toinenkin kyynel. Ehkäpä niiden takaa löytyisi vihdoin se suuri ilo ja valo, joka on antanut odottaa itseään taas tovin. Yksinolo on ehjäksi tekevää, toivon ainakin niin. Sydän on vain ihan palasina, ja niitä paloja keräillessä ilmestyy mitä kummallisimpia tunteita. On kuin ne palaset eivät olisikaan omasta sydämmestäni vaan jonkun ihan vieraan. Jokainen pala on mielenkiintoinen ja kuin uusi mutta niin kipeää tekevä. Syvä kaipaus johonkin epätodelliseen löytyy niiden palojen seasta ja se vie niitä välillä vain kauemmas toisistaan. En osaa päästää siitä irti, se tuntuu kietovan mut syvemmälle ja syvemmälle syövereihinsä. Ehkäpä pitäisi vain antaa suon viedä, ja katsoa mitä pohjalta löytyy.. Voisiko siellä olla se tie ylös? Mieli on vain niin vahva, se huijaa minkä ehtii, se rakentaa pilvilinnoja ja vetäisee sitten maton alta. Se antaa köyden jonka pää ei olekkaan sidottu mihinkään.. Miksen anna itseni olla onnellinen, miksi teen elämästäni niin vaikeaa vaikka se oikeasti voisi olla helppoa?? Siihen kun osaisin vastata. Ja vielä kun osaisin päästää kaikista vaikeuksista irti ja antaa mennä vaan..

..Ehkä sekin päivä tulee vielä..

keskiviikko 6. elokuuta 2008

Missäs on mun into ja inspiraatio..?

Kotiuduin sunnuntaina jyväskylästä. Ja nyt sitten taas töitä töitä töitä. Johonkin on nyt mennyt into ja inspiraatio.. sitä etsiessä ja odotellessa.. Iloinen mieli ja posittivinen olo muttei jaksa kiinnostaa työnteko.. ei niin tervettä näin yrittäjälle. No josko löydän sen taasen jostain kulman takaa..

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Huomenna Jyväskylöimään! Kivaa!!

Kesä alkaa sit olla lusittu. No josko sitä nyt vielä tuonne elokuun loppuun kestäisi. Pikku hiljaa oon palaillu maanpinnalle retriitti fiiliksistä. Ja voi vitsi kun on hyvä olo. En muista että olisi ollut näin suuri rauha ja ilo sisällä ku mitä nyt on. Ja ei ole edes erityistä syytä, se on kyllä vähän hämmentävää. Mutta tietty myös tosi ihanaa!

Huomenna pääsen lomailemaan pariksi päiväksi Jyväskylään ja se on erittäin tervettullutta vaihtelua tällä hetkellä. Sain kivasti kyydinkin kun Jarkko kavereineen on menossa ralleihin, säästää pitkän pennin kun ei tarvi yksin ajella. Kiva nähdä Seijaa ja poikia ja ihana mennä vaan olemaan.

Harjoittelu on ollut nyt säännöllisempää retriitin jälkeen, olen saanut itseni matolle lähes päivittäin. Edes tekemään niitä auringon tervehdyksiä. Ja olosta kyllä huomaa että olen päässyt sinne matolle.

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Retriitin jälkifiiliksiä

Retriitti oli ja meni. Oli taas ihana tavata paljon uusia ihmisiä.
Asana harjoitus oli yllättäen kevyt, ainakin aika ajoin. Oli jännä huomata että harjoituksen vähyydestä ja lyhyydestä huolimatta, muistin koko harjoituksen ja se oli jopa hieman edistynyt. Sain pari uutta asanaakin. Nyt sitten kun saisi pidettyä harjoitusta yllä. Eilen tein alkeisharjoituksen ja tänään istuin muutaman minuutin ja hengittelin. Mut eiköhän se siitä taas kun kotiin pääsee harjoittelemaan.

Asustelen nyt viikon Volsissa talon ja koirien vahtina. Dallulle on ilmestynyt kummallinen patti lapaan. Seurailen sitä suurennuslasin kera joka päivä, jos ei oo maanantaihin mennessä hävinny, varaan ajan lekuriin ja katsotaan sitten mitä löytyy. Kovin laihassa kunnossa tyttö on. Otti aika koville muutaman viikon takainen leikkaus ilmeisesti. Ainakin suurin osa turkkia hävis sen jälkeen ja meni ihan kiillottomaksi. Daisyn leikkaushaavakin on vihdoin parantunut. Melkein kuukauden se kestikin. Nyt kuitenkin siisti eikä enää tule mätää.


Ens viikolla tuleekin sitten Äiti ja Ansku Peltomäelle joten siellä taitaa sitten vierähtää se viikko..

sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Solhaga kutsuu!!

Hassua, vaikka suunnitelmat on valmiina ja kaikki muka selvää niin sitten tuleekin jotain joka muuttaa koko pakan uudelleen. Sain yllättävän kutsun Solhagaan retriitille ja se tuntui heti hyvältä ja oikealta. Siskole kertominen olikin sitten eri juttu, tuntui pahalle ilmoittaa ettei suunnitelmat menekkään niinkuin sovittiin. Onneksi kuitenkin päästiin lopulta yhteisymmärrykseen. Nyt sitten odotan innolla lauantaita ja 10 päivän urakkaa Solhagassa. Saattaa olla viimeinen kerta kun pääsen siellä käymään, Annen ja Mian keskuksen auetessa (kunhan se joskus valmistuu :)) ei ole enää retriittejä Solhagassa.

Retriittiä odotellessa!!

maanantai 9. kesäkuuta 2008

Pitipä tällaistakin kokeilla

Nyt on mullakin sitten ihan oma blogi, katsotaan saanko aikaiseksi tätä päivitellä. Ei ole tuo päiväkirjan pito ollut kovinkaan mun juttu ikinä.